#57 Erikoispostaus; Miten Aida päätyi meille?

Moi! Ajattelin nyt kirjoittaa postauksen siitä, miten entinen ponini Aida päätyi meille. Ja kuvia on tässä postauksessa paljon! Hän päätyi meille puolivahingossa, sillä minä ja siskoni olimme kinuneet omaa ponia niin kauan, kun jaksan edes muistaa mutta vanhemmat eivät suostuneet ostamaan meille ponia.

Kaikki alkoi eräänä talvisena päivänä, kun ystäväni Felicia oli ponillaan valmennuksessa ja ratsastin samaan aikaan maneesissa hänen uudella ponilla Oskulla ihan kokeeksi mitä hän sanoo maneesista.

Osku

No Osku meni ihan suht rauhallisesti. Felician äiti jutteli yhdelle Sarille, jonka tytär oli samalla tunnilla. He juttelivat jostain, että Sarilla voisi olla yksi poni, joka sopisi minulle hyvin tms.
Tunnin jälkeen juttelimme pihalla ja Sari kysyikin, että minkä värisen ponin haluaisin. Heillä on siis paljon hevosia ja poneja. Muistaakseni vastasin, että kaikki muut käy, kunhan ei valkoista.

Tämän jälkeen alkoi kotona ponin kinuaminen. Asiaa pohdittiin kauan ja kuinkas kävikään. Lopulta äiti myöntyi siihen, että Aida tulisi meille ylläpitoon. Felician äiti taisi auttaa äidin ympäripuhumisessa :D

Näin Aidan ensimmäisen kerran Alvan tallin kisoissa, kun Sarin tytär oli siellä kisoissa ja Aida tuotiin siitä suoraan Felician tallille. Kurkittiin Felkun kanssa rekan ikkunasta Aidaaa. Pitkän ja takkuisen harjan kanssa hän näytti aika samalta, kuin semmoinen Sulo poni, jota ratsastin Maskun ratsutilalla silloin.

Sulo

Innolla odotimme Aidan saapumista. Hän tuli meille 15.09.2011.Kun kuulimme rekan tulevan menimme ulos innolla odottamaan Aidan näkemistä. Emme siis koeratsastaneet Aidaa tai edes nähty häntä ennen, kuin hän saapui meille.

Näimme vain tämän kuvan ennen, kuin hän saapui meille.

Todellisuudessa hän ei onneksi näyttänyt tuolta, mutta likainen ja takkuinen hän kyllä oli. Aida oli juuri vieroitettu varsastaan ennen kuin saapui meille, joten aluksi hän huusi jonkun verran.

Tämä taitaa olla ensimmäinen kuva, joka hänestä otettiin, mutta tämäkin on otettu vasta siistimisen jälkeen.

Nina kiipesi Aidan kyytiin jo saman päivänä, kun hän saapui. Satula todettiin heti epäsopivaksi, joten lainattiin Felkulta satulaa. Aidalla oli ratsastettu vain muutama kerta, ennen kuin hän saapui meille ja hän oli silloin siis 5-vuotias ja kaksi kertaa varsonut.

Aida oli alusta asti kiltti ja utelias.

Nämä ovat myös vanhimpia kuvia, jotka löysin.

Ensimmäiset ratsastus kuvat.

Aidalle laitettiin heti aluksi thidemanit, kun hän viskoi päätä niin paljon.

Nina ratsasti Aidaa aluksi. Sitten minä kiipesin yhtenä päivänä Aidan selkään ja eihän siitä tullut mitään. Aida ei ymmärtänyt apujani, joten hän vain laukkasi. Lopetin ratsastuksen kesken, kun mikään ei sujunut. Seuraavat kolme viikkoa Nina meni Aidalla.

Löysimme Aidalle aika nopeasti sopivan satulan, joka tuli kaveriltani Idalta.
Aida oli melko pyöreässä kunnossa, kun hän tuli, joten lihaksia oli helppo alkaa rakentamaan siitä massasta. Talutimme Aidaa päivittäin edestakaisin yhtä jyrkkää mäkeä, josta hän saikin ihan mukavasti lihaksia.
Myöhemmin mukaan tuli hyppääminen, jossa ongelmakohdaksi muodostui esteiltä ohi meneminen etenkin sarjoilla. Mutta hitaasti ja varmasti hän oppi siitä pois. Aida hyppäsi rohkeasti myös erikoisesteet, eikä hän ikinä kieltänyt esteen eteen.

Pikkuhiljaa kehityimme hyppäämisessä.

 Ensimmäiset kisamme oli Ratun tallilla ja hyppäsimme 30cm ja 70cm. Ensimmäien luokka meni puhtaasti, mutta se oli aikaluokka, niin emme sijoittuneet. Toisessa luokassa Aida meni yhden okserin ohi, mutta uudella yrityksellä yli eli siitä luokasta tuli 4vp. Olimme Aidaan todella tyytyväisiä, sillä nämä olivat hänen ensimmäiset kisat.

Ensimmäisen kerran, kun kuljetimme Aidan maneesille trailerissa oli melko huvittava. Traileriin hän käveli lähes suoraan, mutta perillä, kun hänen piti peruttaa ulos ei homma ollutkaan niin yksinkertainen. Aida koitti kääntyä ja tulla etuperin ulos, mutta eihän trailerissa mahdu kääntymään. Meillä meni 20min saada hänet ulos sieltä :D

 Ostimme Aidan 21.08.2012 Mutta heti alusta-alkaen Aida tuntui omalta, joten mikään ei sinäänsä muuttunut.
Koimme Aidan kanssa yhdessä vaikka mitä kivaa ja kehityimme yhdessä. Nyt jälkeenpäin harmittaa, että kävimme niin vähän valmennuksissa, mutta meillä ei ollut omaa traileria eikä vetoautoa. Mutta kaikke muuta ehdimme silti tehdä 

Hypättiin 120cm okseri!! Super hieno poni<3

Ensimmäistä kertaa tandemina

Aida otti vähän lepii :D

Käytiin kotonakin muutaman kerran

Maastoilemassa

Ensimmäistä kertaa lähdössä maastoon ilman satulaa ja poni oli super kiltisti<3

 Mulla on niin paljon hyviä muistoja Aidan kanssa. Yksi mikä on jäänyt parhaiten muieleen on, kun olin taluttamassa Aidaa maastakäsin maastossa. Aidalla oli vaan riimu ja naru yllä. Matkanvarrella yksi mun kaveri tuli mukaan maastoon kävelemään hevosellaan. Kun tultiin takaisin siihen kaverin tallille niin hyppäsin ilman satulaa ja ratsastus vaatteita Aidan selkään ja tein narusta ohjat ja ravasin ja laukkasin tallillepäin eikä Aida keksinyt mitään hölmöyksiä<3 Olihan se vähän vaarallista ilman kypärää yms. mutta luotin Aidaan 110%

Aida oli meillä 2vuotta ja opimme tuntemaan toisemme paremmin, kuin hyvin.

Tämä kuva liittyy myös parhaisiin muistoihin, kun hypättiin 80cm puhtaasti.

Superponi 70cm jälkeen poni ansaitsi taputukset<3

Näissä kisoissa Aida vei mua 10-0 mutta silti meillä oli hauskaa :)

Nämä koulukisat meni superhyvin ja voitettiin helppo c luokka :)

Niin paljon hyviä muistoja Aidan kanssa. Koettiin paljon ylä- ja alamäkiä, mutta päästiin aina vaikeuksien kautta voitton<3 Niin monet asiat olisin halunnut tehdä eri tavalla, mutta päivääkään en vaihtaisi pois!

 Jos saisin valita uudelleen Aida olisi edelleen meillä, mutta asiat ovat niinkuin on ja Aida pääsi hyvään kotiin.

~Muistot liittyy menneeseen, usein kauemmas kuin eiliseen♥~

~Tiesin, että sinua rakastaisin.
Tiesin, etten muita tahtoisi.
Tiesin, että Sinut joskus menettäisin.
Mutta tiesin, etten Sinua unohtaisi.♥~